Toisen punkkikohtaamisen myötä tuli mieleen kirjoitella muutaman viikon takaisesta mökkireissusta, jolloin oli ensikohtaaminen.
Ajoimme Etelä-Savoon Hirvensalmelle muutaman pysähdyksen taktiikalla, matkalla kun piti koittaa löytää kaupoista kaikenlaista. Kahdella eri parkkipaikalla Dharma pääsi jaloittelemaan narussa lähinurmikoille. Matka meni tosi hyvin – Dharmahan nukkuu automatkat jo tosi nätisti. Normaalisti tuo kulkee auton takana häkissä, mutta nyt tila tarvittiin laukkuja ja nyssäköitä varten, joten neiti matkusti pelkääjän paikalla jalkatilassa. Ainoastaan viimeinen puolen tunnin pätkä oli vähän vaikea, kun neitokainen päätti että on aika herätä ja leikkiä.
Perillä meitä odotti mökki ja mökin ympäristössä ihanat korkeat heinikot, jossa on koiran ilo remuta. Ennen kuin Dharma edes oikeastaan ehti tutustua pusikoihin, päädyimme tekemään pienimuotoisen punkkitarkastuksen ystävämme aloitteesta. Noh, punkkihan sieltä löytyi – keskelle kaulaa oli päässyt kiinnittymään hetken aikaa itseään täytellyt punkki. Iy.
No me siinä Jessin kanssa sitten tuijotellaan koiraa lamaantuneena, kunnes seurueesta kuului varovainen kysymys: “Pitäisköhän se ottaa pois?”. Itsehän olimme suunnitelleet, että Dharmalle ei tule ollenkaan punkkeja, joten ei meillä ollut myöskään punkkipihtejä eikä edes minkäänlaisia pinsettejä. Seurueesta onneksi löytyi kulmakarvojen nyppimiseen tarkoitetut pinsetit, jotka onneksi saimme lainaan. Kiitos vaan Aino. 😀
Kunhan vaan saatiin taisteltua työnjako (toinen pitää kiinni koirasta, toinen punkista), punkki lähti nätisti irti ja poltettiin roviolla. Dharmakin toipui siitä hyvin nopeasti. Pohdiskelimme, että se varmaan tuli huoltoasemapysähdyksillä, sillä olimme sen verran lyhyen aikaa olleet perillä, ettei se oikein voinut paikan päältä tulla. Lievä punkkipaniikki seurasikin takaraivossa koko reissun ajan, mutta yhtään punkkia emme sen koommin nähneet.
Tässä eräänä päivänä olin Dharman kanssa hihnalenkillä tutustumassa lähiseutuihin, ja jäätiin lopuksi tutkiskelemaan meidän parkkipaikkaa pitkäksi toviksi. Ihmettelin puoliksi ajatuksissani, että mikä hämähäkki Dharman päässä on ja kumarruin huitaisemaan sitä pois, kunnes huomasin että punkkihan se siinä etsi sopivaa ruokailupaikkaa. Koko kesänä ei ole tullut vastaan kuin kaksi punkkia, ja molemmat ilmeisesti parkkipaikoilta. Mä kun luulin että ne korkeat heinikot ja maalaismaastot olisi pahimpia, joten on lyönyt ällikällä se, kuinka paljon noita ällöjä otuksia liikkuu ihan täällä kaupungissakin päin.
Mutta sitten iloisempiin asioihin. Nimittäin samaisella mökkireissulla Dharma kävi tutustumassa laivakoiran elämään. Ensimmäinen moottoriveneajelu meni tosi hienosti, ja neitokainen reissasi mukana ihan tyynesti.
A couple of weeks ago on our way to a friend’s summer cottage we met the first tick. They’re these little vicious creatures that suck blood and spread diseases, and they’re annoyingly common in Finland. To be honest we’ve been lucky that Dharma hasn’t had any before – some dog owners have to remove them from the dog almost every day. This first one had placed itself in Dharma’s neck and we had to pull it out – hate that. The second one was just walking around her head so we got it out before attaching.
I always thought ticks are more common there where’s a lot of nature. Both of these have come from a parking lot, so now we know what kind of places to avoid…
During the same summer cottage trip Dharma got a chance to try motor boating. She did great, was really calm and even had the courage to take a sneak peek on what’s outside the boat.



