Hupsistakeikkaa, taas vierähti toista kuukautta ilman yhtäkään postausta – Dharman kanssa on edistytty hurjasti ja tässä välillä on päästy useampaan kertaan uudelleenkin talotreeneihin, mutta myös harjoittelemaan raunioetsintää ensimmäisiä kertoja, siitä ehkä lisää jossain vaiheessa myöhemmin.
Paljon muutakin on ehtinyt tapahtua, harrastamisen kannalta ehkä merkittävimpänä asiana se, että liityin itse yhdistyksemme Vapepa-hälytysryhmään. Käytännössä tuo siis tarkoittaa sitä, että nyt olisi suotavaa lähteä etsimään kadonneita (lähinnä Keski-)Uudenmaan alueella jos kutsu käy – Keski-Uudenmaan paikallistoimikunnan hälytysryhmiä on hälytetty viime vuosina keskimäärin kolmisenkymmentä kertaa vuodessa ja tuohon päälle keskimäärin kymmenkunta valmiushälytystä jotka eivät kuitenkaan ole konkretisoituneet varsinaisiksi hälytyksiksi saakka.
Tänään (tai siis eilen, kirjoitan tätä puolen yön jälkeen kotiintultuani) Dharma jäi kotiin ja lähdin yksin Raaseporiin (noin 1,5 tunnin päähän kotoa) useiden pelastuskoirayhdistysten yhteisiin hälytysharjoituksiin, ensimmäistä kertaa ikinä. Kuten jo keväällä kirjoitin, itse olen erityisen kiinnostunut Vapepan toiminnan alahaaroista nimenomaan viestiliikenteestä ja olinkin ilmoittautunut näihin harjoituksiin johto-harjoittelijaksi tavoitteenani päästä opettelemaan viestikeskuksen toimintaa.
Harjoitus jäi peruutusten vuoksi hieman odotettua pienemmäksi ja oli hyvin vähällä että ns. viestiä ei olisi voitu toteuttaa lainkaan koska paikallaolijoilla ei ollut riittävästi kunnollisia VHF-radiopuhelimia – itselläni on kaksi ja jollain toisella osallistujalla oli myös yksi tai pari radiota, mutta ne eivät olisi yhdessäkään riittäneet neljälle etsintäpartiolle ja viestikeskukselle. Onneksi kuitenkin paikalle saapui yksi koirakko mukanaan yhdistyksensä viestivälinesalkut ja saimme viestivälineet koko harjoituksen tarpeisiin.
Tuosta seurasi sitten kuitenkin se, että toiveeni viestin harjoittelusta johti siihen että olin yksin koko harjoituksen viestikeskus, eikä ollut ketään jonka olan takaa oppia asioita käytännössä (toki ihan samalla tavalla harjoiteltiin keväällä käydyllä viestikurssillakin) – mutta siis joka tapauksessa jouduin sitten suoraan yksin vastuuseen tuosta puuhasta.
Tuo asetti luonnollisesti melkoisia paineita, mutta kokonaisuudessaan selvisin urakasta ihan hyvin – opin paljon lisää johtopaikan ja viestikeskuksen toiminnasta ja toisaalta huomasin omassa toiminnassanikin selkeitä parantamiskohteita, esimerkiksi sen että vaikka olenkin luonteeltani yleensä varsin rauhallinen, kokemuksen puute aiheutti vielä selkeitä virheitä ongelmatilanteessa, eli kun etsintäpartioon ei saatu radiokatveen vuoksi yhteyttä tai yhteys oli muuten ongelmallinen – tuollaisissa tilanteissa kävi pari kertaa ihan amatöörivirheitä radion käytön kanssa.
Kaikenkaikkiaan harjoitus meni omaltakin osaltani varsin hyvin ja tosiaan oppimiskokemuksena se oli erittäin hyödyllinen. Toisaalta haasteista huolimatta edelleenkään ei tullut mitään inhoreaktiota viestiin, eli ehdottomasti jatkan sitä myös Vapepa-organisaation tarjoamien koulutusten osalta kun se vain on mahdollista (viestin jatkokurssia ei käytännössä ole vielä olemassa vaikka sen koulutussisältö onkin jo tiedossa). Tänään heräsi myös kiinnostus muista johtotehtävistä, siihen suuntaan on vieläkin selkeämpi (ja valmis) koulutusputki jo olemassa.
Harjoitus alkoi kello 18, aurinko laski klo 18:14. / The drill started at 6pm, sundown was at 6:14pm.
In English
Whoops, it’s been over month and a half since last post here. A lot has happened, we have had several more building trainings and also we have had the opportunity to visit ruins couple of times too.
Perhaps the most significant advancement has been the fact that I joined our association’s emergency team and therefore I should take part to any emergency search missions if they arise. During the last few years there have been about thirty-ish real emergencies yearly to which our response area’s emergency teams have been alerted to, and maybe about ten-ish ready alerts in which the need for volunteers has ultimately not actualized.
Today (or actually yesterday, I’m writing this after midnight, after arriving home) I left Dharma home and drove to Raasepori (about 1,5 hours from home) to take part to a SAR drill organized by several SAR dog associations. Since I’m interested about communications in The Voluntary Rescue Service, I had signed up to be a leader trainee in hopes of getting to get to take part in communications. However the drill had less people than anticipated and until very last minutes it wasn’t sure if we would be able to have proper communications because of the lack of radios, but luckily there was one participient that brought their association’s radio gear and we got enough radios to equip all search teams and the search HQ.
Because there weren’t as many people as originally planned for, we had very small team in the HQ and instead of me being a trainee, I was solely responsible for the communications between the search leader and the search teams on the ground. Despite my lack of experience (besides the few training sessions during the communications course I took in spring), I managed pretty ok and learned a lot. I’m still very interested about this branch and am planning to take any advanced communication courses as they become available.
Finnish
Dutch
English
French
German
Italian
Spanish