Viime viikko oli erittäin treenintäyteinen, kävimme normaalin tottistreenin lisäksi hakutreeneissä sekä bonuksena kaksi kertaa talotreeneissä, eli yhteensä harjoittelimme neljänä päivänä.

Tiistaina päästiin siis tosiaan ensimmäistä kertaa talotreeneihin, eli harjoittelemaan ihmisten etsintää (lähes) tyhjässä rakennuksessa. Nyt purkamiseensa saakka käytössämme oleva treenipaikka on pääkaupunkiseudulla kaupunkiympäristössä sijaitseva taloyhtiö, jonka rakennukset puretaan tontille rakennettavien uusien, suurempien asuintalojen tieltä muussa tapauksessa edessä olevien suurten peruskorjausten sijaan.

Talojen vanhat asukkaat ovat jo muuttaneet pois ja jäljellä on vain ulkoisesti varsin tavallisen näköisiä taloja hoidon puutteessa ehkä jo hieman villiintyneessä vehreässä pihapiirissä.

Lukittujen ulko-ovien takana sisällä taloissa tilanteen raadollisuus on paljon käsinkosketeltavampaa – paikallinen pelastuslaitos on myös päässyt hyödyntämään tilannetta eikä rappukäytävistä taida enää löytyä yhtäkään ehjää huoneiston ovea useimpien ollessa vähintään sahattu puoliksi savusukellusharjoitusten yhteydessä. Käytännössä lähes kaikkien muidenkin alunperin lukittujen sisätilojen, kuten kellarikäytävien, varastohuoneiden jne, ovien lukot on rikottu tai ovet nostettu sijoiltaan liikkumisen helpottamiseksi.

Harjoitusympäristönä talot ovat siis hyvinkin poikkeavia verrattuna tähän asti totuttuihin metsämaastoihin, suurelta osin sähköttömät (lue: ilman luonnonvaloa pimeät) ja lämmittämättömät talot vaativat hyvinkin tietyntyyppistä varustusta niin ohjaajalle kuin koirallekin ja ympäristö poikkeaa muutenkin merkittävästi erilaisten pintojen jne myötä. Tälläisissä purettavissa, jo tyhjentyneissä taloissa on usein ympäriinsä kaikenlaista roskaa ja rakennusjätettä, unohtamatta mm. pelastuslaitoksen harjoitusten jälkeensä jättämää terävää lasi- ja metallijätettä.

Ensimmäinen talotreeni ja kehoitus koiran tossujen hankintaan tuli hieman yllättäen, joten vaikka meillä olikin samana päivänä ostetut tossut, ne jäivät kotiin koska Dharma ei ehtinyt millään tavalla tottua niihin ennen treenejä ja toisaalta meillä oli etukäteen tieto että yksi taloista olisi muihin verrattuna siistimmässä (riskittömämmässä) kunnossa.

Mitään ei kuitenkaan sattunut, kiitos ryhmän ohjaajien yhdessä ennen harjoitusten alkua tekemän huolellisen alkuvalmistelun ja -siivouksen. Toisella treenikerralla kahta päivää myöhemmin tossujen käyttöä oli jo ehditty harjoitella kotona enemmän ja ne saatiin jo hyötykäyttöönkin.

Dharma on onneksi erittäin innoissaan aina hakutreeneihin päästessään ja aiemmin arkielämässä melkolailla vaivannut avoimien ja liukkaiden portaiden kammo unohtui harjoitustalojen porraskäytäviä kolutessa hyvin nopeasti. Ensimmäisellä treenikerralla tossujen vielä puuttuessa rappukäytävän kiviportaissa liukastelu oli hieman jännittävää, mutta seuraavalla kerralla tossujen kanssa portaista selvittiin jo ulkoisestikin paljon tyylikkäämmin.

Taloissa maalimiehenä oleminen on myös hyvin erilaista kuin maastossa, itse olin noiden kaksien treenien aikana mm. sullottuna siivouskaapin noin 30-40cm leveään ja maksimissaan 160cm korkeaan “avoimeen” osaan hyvin epämukavassa puoliseisovassa S-asennossa, häkkikellarissa vanhan lieden päällä tai kirjaimellisesti häkkikellariin hylätyn muuttolaatikon sisällä kyykistellen – vain muutamia mainitakseni.

Ylläolevat kuvat ovat ensimmäiseltä treenikerralta jolloin otsalamppu oli vielä suoraan hatun kanssa päässä, mutta valitettavasti kolmen tunnin treenien jälkeen jouduin ikäväkseni havaitsemaan että suuri pääni ei edelleenkään kestä puristusta ilman ikävää päänsärkyä. Toisiin treeneihin hankinkin jo sen enempää miettimättä kunnollisen kypärän, joka sinällään toki on muutenkin erittäin suositeltava talotreeneissä, ja tulevaisuuden raunioharjoituspaikoissa usein jopa pakollinen.

Talotreenit poikkeavat paljon myös intensiteetiltään – pienemmällä alueella kävellenkin ehtii perille, eikä sykekään pääse nousemaan niin paljon kuin metsätreeneissä joissa joudun itse juoksemaan perässä Dharman löytämän maalimiehen luokse. Pienemmän alueen ansiosta treenit toisaalta myös etenevät paljon vauhdikkaammin, mutta toisaalta maalimiehille joudutaan miettimään piilot joko vähintään osin tai kokonaan jokaiselle koirakolle erikseen, kun metsässä harjoituksen aluksi useimmiten merkitään sovittu määrä piiloja joita yleensä käytetään koko harjoituksen ajan.

Kaikenkaikkiaan täytyy sanoa että löysin talotreeneistä uuden lempipuuhani ja ymmärrän nyt erittäin hyvin miksi monet pelastuskoiraharrastajat harrastavat aktiivisesti talo/raunioetsintää vaikka sen tarpeellisuus Vapepa-touhuissa on vähäisempää koska etsinnät ovat pääsääntöisesti maastoetsintöjä – meidän yhdistyksessämme rauniotreenejä ei käytännössä pääse tekemään lainkaan, ja talotreenitkin ovat pääsääntöisesti talvikauden aktiviteetteja.

Seuraavat talotreenit ovat luvassa tämän viikon lopulla, katsotaan jos saataisiin Heini mukaan kameran kanssa niin saataisiin vähän parempia kuviakin…

Very briefly in English (sorry about that. :))

Last week was quite a busy week with the regular obedience training and search practices – but as an additional bonus we went to two building practices – total of four days with practices. Building practices were completely new territory for us and personally I loved it.

The buildings that we train in are located pretty close to the city center within a very city-like neighbourhood and will be demolished to be replaced with new, bigger buildings instead of costly renovations (structural, pipes, etc) in the near future. People who lived there have already moved out and even the local fire department have had their chance to train in the empty buildings. Training in buildings is very different from training in forests as the urban enviroment, surfaces, small spaces, darkness, etc make things very unique.

Despite the fact that I already got a lot of what we needed, because of these differences we had to invest to some extra protective gear. Dharma got protective boots (that I had my eyes on already before) and I made a quick decision to buy a helmet for the second session as it is recommended anyway and the band of the headlamp caused me a headache after three hours of practice so having a helmet to attach it to helped a lot.

We have the next building practice session coming up at the end of this week, hopefully we can get Heini to join us with a camera…