Tässä eräänä päivänä tottistreenien yhteydessä Dharma pääsi tapaamaan ihanan, suloisen, naskalihampaisen pikkupennun. Pentu kuuluu yhdelle seuran jäsenistä, ja isoksi kasvettuaan hänellä on edessä suuri ura rottakoirana. Dharma oli alkuun hyvin hämmentynyt, mutta totesi sitten kuitenkin, että voisi tuon piskuisen kanssa leikkiäkin jos ihmiset vain olisivat antaneet.
Muuten tottistreeneissä menee hyvin. Dharma oppii nopeasti ja on tosi innokas kentällä. Joidenkin herkkujen osalta vähän jo tehoaan menettäneen namipalkkaamisen rinnalle on nyt löytynyt muutama lelu jotka nähdessään Dharma unohtaa kaiken muun ympäriltään. Niitä nyt opetellaan käyttämään ja motivoimaan Dharmaa ikäviinkin asioihin (kuten sisään tulemiseen tai autoon menemiseen) sen avulla, että hänen ikäväksi kokemistaan asioista voikin seurata jotain hyvää.
The other day at the weekly obedience training at our dog association’s training field Dharma met the tiniest little puppy. The puppy belongs to a fellow member of the dog association, and she will have a career as a rat dog as soon as she grows up (not that she’s gonna grow a lot though 😀 ). At first Dharma was a bit confused but after a period of careful get-to-know she decided that the puppy is good company.
Our obedience training goes well. Dharma is a quick learner and enjoys training very much. We’ve usually used treats as a reward but now we’ve found a couple of toys that Dharma loves so much that she forgets everything around her when she sees them. Now the humans learn how to use such power tools and motivate Dharma with them to those boring things such as getting to car or going inside.
Labradorinnoutaja-ryhmä Facebookissa on jo muutaman viikon ajan täyttyneet kuvista ja videoista, kun labbikset syövät mustikoita suoraan puskasta. Otin jo vuosi sitten äitini mökillä samanlaisen videon kun Dharma oli vajaa 3 kuukautta vanha, ja nyt tällä viikolla otin uuden kun käytiin perinteisellä mustikanpakastusreissulla samaisessa “mummolassa”.
Tässä tämänvuotinen taidonnäyte 🙂
In the Finnish Labrador group in Facebook there has been plenty of blueberry videos already for weeks – labradors seem to enjoy eating their berries straight from the bushes. Last year this same time me and little 3-month-old Dharma visited my mom’s summer cottage and I took a video of Dharma eating blueberries (or bilberries, since they differ a little bit from the blueberries in the Northern America), so now I took a new one.
Here’s how she enjoys bilberries this year. 🙂
Katsokaa miten paljon pienempi Dharma oli vuosi sitten. Istui pusikon keskellä eikä yltänyt melkein edes näkyviin sieltä. <3
Just look how tiny she was a year ago. She just sat there and we barely could see her since she was almost the same height with the bushes. <3
Äitienpäivänä Dharma tapasi kuusivuotiaan “serkkunsa” Islan äitienpäivänä mummulassa. Ensin Isla opetteli kuinka Dharman saa istumaan, ja Dharma opetteli samalla tulkitsemaan pikkuihmistä.
On Mother’s day we visited Dharma’s grandma and Dharma met her six year old “cousin” Isla. First Isla learned how to get Dharma to sit and D learned how to listen to a little person.
Ja sitten Isla kokeili miten hyvin Dharma osaa noutaa. Vähän hitaasti ja varovasti, kun ohjaajana sen verran tuore tuttavuus. 🙂
And then Isla tried how well Dharma can fetch. Slowly and carefully this time. 🙂
Auts mikä tauko, pahoittelut! Nyt koitetaan taas kiriä tätä rakoa umpeen…
Toukokuun lopulla kirjoittelin Dharman valeraskaudesta ja siitä, kuinka Dharma sai Galastop-kuurin valeraskauden lopettamiseksi. Lääkityksen ja leikkausajan väliin jäi vain reilu viikko, joten jännitimme melkoisesti ehtiikö valeraskaus päättyä ennen leikkausaikaa. Vähän tiukille meni, ja nisät oli vielä turvoksissa leikkauspäivänä – Vetekissä eläinlääkäri kuitenkin totesi, että leikkaus voidaan hyvin tehdä. Niinpä Dharma jäi lääkäriasemalle ja viittä tuntia myöhemmin haimme hänet takaisin lisääntymiskykyä köyhempänä, ja teinikännipöhnä päällä. Pieni reppana alkoi itkeä heti kun huomasi meidän tulleen lääkäriasemalle, ja pääsikin tovin päästä heräämistilasta meidän luoksemme. Miten reppanalta Dharma näyttikään!
Last May I wrote about Dharma’s pseudo pregnancy. About a week after that we had the scheduled sterilization surgery. The pseudo pregnancy was like 90% gone at that point and the vet decided that it’s ok to go on with the surgery. So we left Dharma there and picked her up five hours later, all-cut and sweetly confused because of the anesthetics. Look at the poor thing!
Ensimmäisen illan Dharma itki ja valitti surkeasti. Sellaista valitusta ei ole ennen eikä jälkeen kuultu, vaikka Dharma onkin (valitettavan) kova kommunikoimaan vinkumalla. Tässä muutama sydäntä särkevä näyte.
The first night Dharma cried and whimpered miserably. Here are some heart breaking whimpering videos.
Lääkäriasemalla varoiteltiin, että jos maidontuotanto ei ole täysin loppunut, se saattaa leikkauksen myötä reuhahtaa hetkeksi. Onneksi niin ei käynyt: päin vastoin, nisät vetäytyivät aika nopeasti nätisti takaisin sellaisiksi kuin ennen hormonihässäköitä. Ruokahalu lähti palautumaan ihan saman tien, ja leikkauksen jälkeen Dharma ei ole nirsoillut yhdelläkään aterialla.
Arpi parantui hyvin, ja Dharma ei osoittanut mitenkään älytöntä haavanhoitamisintoakaan (“99% infektioista johtuu siitä että potilas itse osallistuu haavan hoitoon”, sanoivat lääkäriasemalla). Kuupan kanssa Dharmalla oli vähän ongelmia, sillä vasta kuupan myötä tajusimme kuinka kapeita paikkoja meidän kotimme on täynnä. Niinpä ostimme vielä lisäksi haavapuvun, jonka avulla Dharma sai vietettyä päivät vähän rennommin. Haavapuku oli ihan toimiva ratkaisu – olisihan sen läpi varmaan jotain tuhoa saanut aikaan, mutta kun ei Dharma niin innolla yrittänyt.
Kahden viikon sairausloma oli raskasta aikaa sekä koiralle että emännille. Koira ei kerta kaikkiaan ymmärtänyt miksi ei saa riekkua, nähdä koirakavereita tai edes juosta vapaana. Emännät taas tuskastuivat seinille hyppivään koiraan jota ei saanut kunnolla rauhoittumaan pelkillä aivopähkinöillä. Niinpä olikin kaikkien kannalta huikea fiilis, kun kaksi viikkoa päättyi sopivasti juhannukseksi, ja Dharma pääsi mökille juoksentelemaan vapaana.
Before the surgery Dharma’s nipples were still swollen but that went down pretty nicely few days after the surgery. Dharma wasn’t so keen on licking the wound which is great as most of the post-surgery infections occur when the patien itself decides to participate the treatment of the wound. The head lamp thingie that prevents dog from licking places was a bit impractical so we bought a wound suit that gave Dharma freedom to move around during day time.
Those two weeks of sick leave was hard for both the dog and the owners. Dharma did not understand at all why she was supposed lay low and not to riot around and that made her climb the walls. I think I can speak for all of us that we were relieved when the car parked to the yard of a friend’s summer cottage and Dharma was released to run free.
Kunhan kateissa oleva kameran kuvat sisältävä kovalevy löytyy, niin saadaan kirittyä tätä blogaustaukoa umpeen. Ja päivittelemme blogiin myös juhannuksesta ja siitä kuinka täysin rinnoin Dharma nautiskeli saavuttamastaan vapaudesta. 🙂
As soon as we find a missing hard drive we’ll update more about what’s happened meanwhile. Also we’ll tell about Mid summer’s cottage visit and about how very much Dharma enjoyed the end of the sick leave. 🙂
Finnish
Dutch
English
French
German
Italian
Spanish