Two blondes and a redhead. And Elwood.

Month: November 2015 (page 1 of 1)

Syyskuisena iltana pellolla / Running at field

Syyskuussa riitti vielä valoa käydä pellolla töiden jälkeen, nyt kun tulee pimeä jo ennen neljää. Tässä muutamia kuvia syyskuiselta illalta, jolloin oltiin pörrökavereiden kanssa Viikissä juoksentelemassa.

Pääkuvassa vasemmalta oikealle: Dharma, Siru, Hector ja Riemu.

Here are some photos of a beautiful night in September. Back then it was still light in the evenings, now it’s dark before 4pm… In the main photo, left to right: Dharma, Siru, Hector and Riemu.

 

Pelottavia ääniä (ja periaatteista luopumista) / Scary noises and losing principles

Tänään katsoin telkkaria alakerrassa, ja ohjelmassa oli pieni vauva, joka itki aika pitkän aikaa. Telkkarin edessä nukkunut Dharma heräsi ja alkoi ihmetellä, mistä tuo outo ääni tulee – haisteli telkkarinkin löytämättä vastausta. Hetkessä Dharma oli suunnattomilla kierroksilla ja näytti selvästi pelkäävän outoa itkuääntä ihan suunnattomasti (ensimmäinen kerta kun reagoi mihinkään ärsykkeeseen noin voimakkaasti). Se yritti hyppiä syliin sohvalle (jonne sillä ei ole pääsyä) ja käyttäytyi suunnattoman hermostuneesti.

Ohjelma meni ensin hiljaisemmalle ja sitten pauselle, ja pikkuhiljaa neito rauhoittui ensin edes makaamaan ja sitten myös pää tyynyyn. Taitaa olla edessä vauvan itkuun totuttaminen pitkän kaavan mukaan.

Puuhailin tovin omiani, ja sitten jatkoin ohjelmaa, volyymi ihan pienellä. Dharma meinasi taas hermostua, ja ratkaisi asian kiipeämällä yläkertaan. Hetken päästä sain kuvaviestinä tuon saman kuvan, jonka laitoin tähän blogaukseen. Huomionarvoista tässä on se, että etenkin Jessi on ollut kovasti sitä mieltä, että sänkyyn koiralla ei sitten ole mitään asiaa…

Today I was watching a TV show where a small baby cried for a good while. Dharma, who slept in front of TV, woke up and started panicking obviously scared of the noise (first time ever that she reacts to something so strongly). It took a while before she calmed down, and later I continued watching the show, volume down though. Dharma wasn’t still a fan of the program, so she decided to go upstairs.

A moment later I got a photo message from upstairs, the same photo you can see here in this post. And it was Jessi who had stronger opinion about pets not coming to the bed ever… 😉

Leipävaras itse teossa / Bread thief in the act

Oltiin kolme viikkoa reissussa mutta hups, blogaustaukohan on näköjään ollut paljon pidempi!

Reissun ajan Dharma oli hoidossa kasvattajalla ja osin Varjo-siskon kotona. Neito tuntui pärjänneen hyvin ja saatiin myös hyvä analyysi siitä mihin meidän tulisi keskittyä seuraavaksi Dharman koulutuksessa.

Eilen illalla Jessi oli tekemässä leipiä keittiössä ja minä olohuoneessa,  kun kuului veret seisauttavan lujaa huudettu “DHARMA EI”. Muutaman ikuisuudelta tuntuneen sekunnin päästä Jessi jatkoi: “Tarvitsisin kameran tänne nopeasti”.

No, lopputuloshan oli sinänsä ennalta-arvattava: Dharma toteutti labradontille luontaista tulevaa uraansa ruokavarkaana ensimmäistä kertaa suoraan leikkuulaudalta käsin. Haluaisin myös huomauttaa, että 15 minuuttia aikaisemmin neidille oli tarjoiltu iltapala hopealautaselta.

We spent the last 3 weeks travelling, and Dharma was in good hands of the breeder and her sister Varjo’s owner. I had no idea that the blogging silence was way longer, woops…

Last night Jessi was making sandwich and suddenly yelled “DHARMA NO!” louder than ever before – following with “I could use a camera here”. Soon I found out that Dharma has started to show her inner labrador and had stolen the sandwich straight from the chopping board.